Aloittelijan opas videokaluston hankintaan

HUOM! Tämä teksti ja muita hyödyllisiä blogitekstejä videoiden tekoon on nyt myös saatavilla uudella videotuotantoa, elokuvausta ja luovaa työtä käsittelevässä blogissani osoitteessa www.elokuvaaja.fi – Käy tsekkaamassa! 🙂

Tässä tekstissä käyn läpi muutaman tärkeän pointin, jotka kannattaa huomioida ensimmäisen videokuvauskaluston hankinnassa, ja mihin mielestäni kannattaa asiassa keskittyä. Lisäksi tekstissä annetaan muutama erilainen vaihtoehto kalustosta, jolla pääset alkuun vaikuttavan, laadukkaasti tuotetun videosisällön tekemiseen.

Videoiden tuottamiseen tarvittavat resurssit ja kynnys tuotannon aloittamiseen on madaltanut huomattavasti digitaalisten valokuvaus- ja videokameroiden vallankumouksen ansiosta; erityisesti digitaalisten järjestelmäkameroiden video-ominaisuuksien kehityksen myötä lähes elokuvamaisen videon tuotanto on nykyään mahdollista kengännauhabudjetilla.

Tämä vallankumous on mahdollistanut videoiden käyttämisen monipuoliseen viestintään aivan uudella tasolla niin arkielämässä, tutkimus-, kuin yrityskontekstissa. Teksti on hyvä tapa viestiä pienin resurssin tietoa esimerkiksi tiedotteen tai blogitekstin muodossa. Kuva välittää tekstin lisäksi tehokkaasti tunteita ja haluttua sävyä. Videokuva taas välittää tehokkaasti sanoman, tunteen ja antaa asialle myös kasvot. Videoiden avulla pystytään tehokkaasti myös avaamaan vaikeita ja abstrakteja asioita, usein helpommin kuin pelkän tekstin ja kuvien avulla. Ihmiset usein myös sisäistävät ja muistavat paremmin vaikuttavan videomuotoisen esityksen kuin mitäänsanomattoman tekstin.

Miten siis pääsisin itse mukaan tämän digitaalisen videotuotannon vallankumouksen aallonharjalle? Aloittamiseen tarvitaan siihen soveltuva kalusto, sekä pitkäjänteistä harjoittelua ja tuotantotekniikoiden itseopiskelua. Huomaa, että paraskaan kalusto ei takaa laadukasta jälkeä, vaan taidokas tuotannon suunnittelu, käsikirjoitus, ohjaus, kuvaus ja editointi ovat huomattavasti tärkemmässä roolissa. Kalusto on vain työkalu, laadukkaan jäljen takaa asiaan intohimolla perehtyvä tekijä. Intohimoa ja osaamista ei voi mistään ostaa, vaan harjoittelu tekee mestarin 🙂

Videotuotannon teknisistä osa-alueista

Yksinkertaistettuna laadukkaiden videoiden tekemisessä mielestäni aloittelijalle tärkeintä ovat seuraavat asiat jotakuinkin tärkeysjärjestyksessään:

  1. ÄÄNI
  2. VALAISTUS
  3. KUVAN LAATU / KAMERAN OMINAISUUDET

Kuten huomaat, videokuvan laatu on hieman epäintuitiivisesti vasta listan viimeisenä. Äänenlaatu ja valaistuksen riittävyys ovat mielestäni huomattavasti tärkeämpi asia kuin videokameran ammattimaiset ominaisuudet tai videokuvan äärimmäisen korkea laatu. Syy siihen on seuraava: Hyvässä valaistuksessa ”huonokin” videokamera saa tallennettua melko hyvää videokuvaa. Jos äänenlaatu on myös hyvää, vaikuttaa huonokin videokuva huomattavasti ammattimaisemmalta. Jos taas äänenlaatu on surkea, voi videokuva olla kuvattu vaikka 30 000 euron elokuvakameralla, mutta alitajuntainen (ja tiedostettukin) mielikuva lopputuotteesta on silti surkea.

Teknisten seikkojen lisäksi lopputuotteen laatuun vaikuttaa tottakai esimerkiksi kuvan sommittelu, haastattelutekniikat, objektiivien ja syväterävyysaluiden valinta, leikkauksessa ja editoinnissa tehdyt taiteelliset/luovat valinnat ja niin edelleen, mutta niihin ei tässä kirjoituksessa perehdytä.

Käyttötarkoituksesta

Kaluston valintaan tulisi vaikuttaa budjetin lisäksi myös harkinta siitä, minkälaisia videoita aiot kalustolla kuvata. Jos kuvaat pitkiä katkeamattomia videoita, esimerkiksi puheita tai seminaariesityksiä, kannattaa kameraksi valita oikea videokamera. Jos taas kuvaat lyhyitä haastatteluvideoita ja muita pieniä pätkiä (katkeamatonta äänitystä alle 30min) voi digitaalinen järjestelmäkamera jossain tapauksissa olla parempi vaihtoehto. Digitaaliset järjestelmäkamerat eivät sovellu yleensä pitkiin katkeamattomiin taltiointeihin: tämä johtuu siitä, että EU:ssa videokamerat ovat verotettu eri tavalla kuin valokuvakamerat. Videokameraksi katsotaan laite, joka voi äänittää yli 30 minuutin pituisia videopätkiä. Näinollen still-kameroilla (esim. digitaaliset järjestelmäkamerat) ei saa kuvattua yleensä yli ≈29,5 min pituisia videoita, koska muuten ne verotettaisiin videokameroina. Digitaalinen järjestelmäkamera voi kuitenkin olla parempi vaihtoehto monelle verrattuna halpaan handycam-tyyppiseen videokameraan, koska se mahdollistaa muun muassa laadukkaamman, vaihdettavan, optiikan käytön ja kuvauksen hämärämmässä ympäristössä.

Lisäksi budjetin puitteissa voi joutua tekemään kompromisseja kameran ominaisuuksissa, jolloin esimerkiksi äänentallennus on järkevin hoitaa ulkoiselle laitteelle, ja synkata ääni editointivaiheessa (halvimmissa videokameroissa ei ole mahdollisuutta liittää ulkoista mikrofonia laadukkaan äänen takaamiseksi). Nyrkkisääntönä on kuitenkin alusta asti hyvä pitää, että erillinen mikrofoni kannattaa hankkia kamerasta riippumatta, jotta äänenlaatu saadaan hyvälle tasolle; kameroiden sisäänrakennetut mikrofonit ovat lähes poikkeuksetta laaduttoman huonoja.

Kalustovaihtoehtoja

!HUOMIO! Alkeellisemmallakin kalustolla pääsee videotuotannossa alkuun, varsinkin jos videoita kuvaa vain omaksi iloksi yksityishenkilönä! Tässä kirjoituksessa kuitenkin pyrin antamaan esimerkkejä sellaisista paketeista, joilla saat olosuhteista huolimatta sellaista jälkeä, että sitä voi hyvin mielin julkaista esimerkiksi pk-yrityksesi, yhteisösi tai tutkimuslaitoksesi virallisella YouTube-kanavalla tai verkkosivuilla. Toki yksityishenkilönäkin on hyvä alusta asti panostaa laatuun valaistuksessa ja äänessä.

Kameroita ja kalustoa on myöskin maailma pullollaan, ja oikeastaan todella huonoja kameroita on nykyään hankala löytää. Kalusto myös kehittyy kokemuksen ja tarpeiden mukaan, joten geneeristä mallia on hankala antaa; kalusto riippuu käyttäjästä ja hänen erikoistarpeistaan. Näillä kuitenkin pystyy kattamaan monenlaisia tarpeita, joita aloittelevalla videotuottajalla yleisesti on, painottuen elokuvamaisen tuotanon sijaan yritysmaailman ja dokumentaarisen tuotannon tarpeisiin (taltioinnit, henkilöhaastattelut, videoblogit). Aina myöskään esimerkiksi valaisu ei ole tarpeellista. Tiukalla budjetilla kuvausvalot voi korvata täysin kuvaamalla hyvässä päivänvalossa ja heijastamalla päivänvaloa heijastimella kuvattavan kohteen kasvoille. Valaistustarkoitukseen voi myös käyttää halpoja itse kyhättyjä heijastimia ja valaisimia kalliimpien tarkoitusta varten tehtyjen tuotteiden sijaan.

SETTI 1 – aloittelijan budjettikalusto: 645 – 695 €

KAMERA & JALUSTA – 260 – 310 €

Perustason digivideokamera. Esimerkiksi Sony CX240 (200€) tai Canon LEGRIA HF R606. (250€) Näissä kameroissa ei ole liitäntää ulkoiselle mikrofonille, joten tarvitaan erillinen äänentallennin johon saadaan kytkettyä laadukas mikrofoni. Näillä kameroilla on myös taipumusta videon kohinaan kuvatessa hämärässä, joten hyvä valaistus on tärkeää. Plussana näissä on mahdollisuus pidempiin taltiointeihin, verrattuna esim digijärkkäriin, jonka tallennusaika on rajallinen.

Kameran jalustaksi sopii halpa Velbonin videojalusta (60€). Halvat jalustat ajavat yleensä asiansa siedettävästi, mutta jos jalustalla joutuu kesken kuvauksen seuraamaan liikettä pysty- tai vaakasuunnassa, huomaa nopeasti eron hieman kalliimman ja laadukkaamman jalustan välillä muun muassa äänettömän toiminnan ja liikkeen sulavuuden osalta.

VALAISU –  255 €

YongNuo LED-valaisin (150€) ja 2 x salamajalusta (2 x 25€). Hyvin yksinkertainen ja helppokäyttöinen LED-paneeli, jolla saadaan valaistua esimerkiksi haastateltavan henkilön tai itsensä kasvot kun kuvataan videota. Kaveriksi tälle kannattaa hankkia myös kokoontaittuva pop-up heijastin (45 €), jolla voidaan heijastettua LED-valo (tai esimerkiksi luonnollinen auringonvalo ikkunasta) myös kasvojen toiselle puolelle täyttämään varjoja. Tämän tukemiseen ja sijoitteluun käytetään aiemmin mainittu toinen salamajalusta (toinen LED:ille, toinen heijastimelle). Lisäksi tarvitaan puristin (10€), jolla heijastin saadaan pysymään jalustassa ilman avustajaa.

ÄÄNENTALLENNUS – 130 €

Zoom H1 – äänentallennin (110€). Ulkoinen äänentallennuslaite, johon saa liitettyä 3,5 millisellä mikrofonilitännällä ulkoisen videomikrofonin. Lisäksi tallentimessa on kuulokeliitäntä, jonka kautta voi monitoroida, minkälaista ääntä nauhalle tulee äänitettyä. Zoom H1 sisäänrakennettu stereomikrofoni on laadultaan oikein hyvä, jos sen sijoittaa hyvin lähelle puhujaa. Näin ollen välttämättä ei tarvita erillistä ulkoista mikrofonia laadukkaaseen äänentallennukseen haastattelutyyppisissä tilanteissa, joissa ei ole paljon taustahälyä.

Mikäli haastattelua/selostusta joutuu tekemään taustahälyisessä ympäristössä, voi nappimikrofoni (20€) Soveltua erityisen hyvin yksittäisen henkilön puheen laadukkaaseen tallennukseen. Nappimikrofonin voi liittää Zoom H1 tallentimeen ja laittaa vaikka haastateltavan taskuun äänittämään.

SETTI 2- edistyneempi kalusto 1190 – 1220 €

KAMERA & JALUSTA – 745 – 775 €

Esimerkiksi Sony PJ620. (550€) Hieman edistyneempi digivideokamera. Verrattuna halvempiin kameroihin, tässä mallissa on kuulokeliitännän lisäksi myös 3,5 millinen mikrofonisisääntulo, joka mahdollistaa laadukkaan äänen tallennuksen suoraan kameraan, jolloin ääntä ei tarvitse synkata editointivaiheessa. Lisäksi mahdollisuus laadukkaampaan XAVC S-koodekkikuvaustilaan. Toinen vastaavanlainen vaihtoehto esimerkiksi Panasonic HC-V770 (580€).

Kaveriksi kameralle hieman laadukkaampi Benro videojalusta (195€).

VALAISU – 310 €

Falcon Eyes valaisukitti päivänvalolampuilla. Hyvä perusvalaistuskitti jossa 2 valaistusjalustaa sekä 2 softboksia, jossa kummassakin paikka 4 lampulle. Tässä valaistuskitissä riittää tehoa hieman isommankin tilan valaisuun ja valon heijastamiseen esimerkiksi katosta tai seinästä kuvattavaan kohteeseen.

Tässäkin setissä hyvä apu muun maussa luonnonvalon heijastamiseen on kokoontaittuva pop-up heijastin (45 €), sekä tämän asetteluun salamajalusta (25€) ja puristin (10€).

ÄÄNENTALLENNUS – 134e

Haulikkomikrofoni Rode VideoMic Go (75€) ja jatkojohto (15€). Soveltuu esimerkiksi useamman henkilön tai laajemman tilanteen äänittämiseen. Mikrofoni on hyvä tuoda mahdollisimman lähelle puhujia, suunnaten se kohti puhujan suuta, esimerkiksi sijoittamalla se juuri näkyvän ruudun ylä- tai alapuolelle. Jalustana mikrofonille voidaan käyttää näppärästi esimerkiksi halpaa valokuvausjalkaa (25€) tai vastaava pöytäjalustaa. Mikrofonin pohjassa on kierre joka sopii yleisimpiin kamerajalustoihin.

Myös nappimikrofoni (20€) on hyvä lisä tähänkin settiin.

SETTI 3 – hieman ammattimaisempi kalusto. 2400 – 2900 €

KAMERA & JALUSTA – 1495 – 1995 €

Esimerkiksi Canon XA10 (1300€) on oikein näppärä hieman ammattimaisempi videokamera, jossa on kahvassa 2 kappaletta 48V Phantom-virralla varustettuja XLR-sisääntuloja, joihin saa liitettyä oikeastaan minkälaisen mikrofonin vain haluaa, joka mahdollistaa laadukkaan äänen taltioinnin suoraan videolle.

Varsinaisen videokameran sijaan voi myös harkita esimerkiksi digitaalisen järjestelmäkameran hankkimista, jossa on hyvät video-ominaisuudet. Tälläisiä ovat esimerkiksi 35 mm kennokoolla varustettu Sony A7 (1050€), joka suoriutuu hämärässä valossa kuvauksesta erinomaisesti, ja tuottaa ”elokuvamaista” videokuvaa. Toinen esimerkki on äärimmäisen terävää kuvaa tuottava 4k-videokuvausta tukeva Panasonic GH4 (1800€), jossa on pienempi Micro-Four-Thirds kenno. Kummassakaan kamerassa ei ole XLR-mikrofoniliitäntöjä, vain 3,5 milliset.

Etuna digijärkkäreissä on mahdollisuus käyttää vaihdettavaa optiikkaa. Kokemuksen ja tarpeiden kehittyessä voi ostaa esimerkiksi erityisesti videotuotantoon suunnattuja suurella maksiaukolla varustettuja kiinteäpolttovälisiä objektiivija, jotka antavat kapean syväterävyysalueen ja mahdollistavat kuvauksen todella pimeissä olosuhteissa. Näissä objektiiveissa tarkennusrenkaat ovat myös erityisesti videotarkennukseen soveltuvia. Kameran mukana tulevilla kittiobjektiiveilla pärjää kuitenkin myös varsin hyvin.

Kaveriksi kameralle kannattaa hankkia myös hieman laadukkaampi Benro videojalusta (195€).

Edellämainituista kameroista itse omistan Canon XA10 ja Sony A7. Molempia suosittelen oikein lämpimästi.

VALAISU – 530 €

Falcon Eyes valaisukitti päivänvalolampuilla. Hyvä perusvalaistuskitti jossa 2 valaistusjalustaa sekä 2 softboksia, jossa kummassakin paikka 4 lampulle. Tässä valaistuskitissä riittää tehoa hieman isommankin tilan valaisuun ja valon heijastamiseen esimerkiksi katosta tai seinästä kuvattavaan kohteeseen. Kaveriksi tälle voi hankkia myös ison LED-paneelin (200€) ja salamajalusta (25€), jota on helpompi kiikuttaa mukana kuin isompaa valaisukittiä. LED-valot eivät myöskään kuumene, joten lamppuja ei tarvitse jäähdytellä ennen valaistuksen purkamista. LED-paneeli toimii myös esimerkiksi hyvänä korkovalona isomman valaisukitin ohella.

Tässäkin setissä hyvä apu muun maussa luonnonvalon heijastamiseen on kokoontaittuva pop-up heijastin (45 €), sekä tämän asetteluun salamajalusta (25€) ja puristin (10€).

ÄÄNENTALLENNUS – 375e

Haulikkomikrofoni Rode NTG-2 (200€) ja joustoripustin (20€). Erittäin laadukas haulikkomikrofoni oikeastaan hyvin monenlaiseen käyttöön. Jalustana mikrofonille voidaan käyttää esimerkiksi halpaa valokuvausjalkaa (25€) tai salamajalusta (25€) johon joustoripustin kiinnitetään. Voidaan myös kiinnittää suoraan kameran päälle, mutta parhain äänenlaatu saadaan kun mikrofoni on mahdollisimman lähellä puhujaa.

Langaton nappimikrofonisetti (130€) on hyvä lisä vaativimpiin taltiointeihin.

Entäs sitten videon editointi?

Pelkkä kuvauskalusto ei tietenkään itsekseen riitä. Videoeditointia varten täytyy olla siihen pystyvä tietokone, sekä editointiohjelmisto. Tässä kirjoituksessa en tarkemmin paneudu ohjelmiston ja tietokoneen valintaan, mutta sivuan aihetta nyt kuitenkin hieman – palaan tähän tarkemmin ehkä myöhemmässä blogitekstissä.

Videoeditointi vaatii tietokoneelta hieman enemmän laskentatehoa kuin normaalit arkiset tehtävät, joten tehokas kone tekee editoinnista sulavampaa, ja nopeuttaa esimerkiksi lopullisen tuotteen ns. renderöintiä eli koodausta valmiiseen muotoon. Videot vievät myös huomattavan paljon kovalevytilaa, joten kannattaa hankkia esimerkiksi ulkoinen kovalevy videoiden varastointiin.

Mikäli aiot editoida kannettavalla tietokoneella, suosittelen lämpimästi Applen MacBook Pro sarjan tietokoneita ja ohjelmistoksi joko alkuun ilmaista iMovieta ja taitojen kehittyessä Final Cut Pro:ta (290€), joka helpottaa työnkulkua ja mahdollistaa hieman laajemman kontrollin editointivaiheessa. Windowsin puolella kannattaa suosia tietokoneita, joissa on mahdollisimman paljon RAM-muistia (mielellään esim. reilusti yli 8 GB), tehokas näytönohjain ja nopeaa SSD-kovalevytilaa. Vastaavia editointiohjelmia ovat Windowsilla ilmainen moviemaker tai vaikkapa Sony Vegas (550€). Molemmilla alustoilla pyörivät myös osittain ilmainen DaVinci Resolve ja Hit Film 4 Pro (320€). Lisäksi vuositilauksena molemmille alustoille on melko kallis ja ammattilaisille suunnattu Adoben Premiere.

Tietokonekaluston ja editointiohjelmistojen hankinnassa kannattaa käyttää harkintaa. Jos kuvailee pääasiassa muutaman minuutin videoblogeja ja haastatteluvideoita, voi iMovien ja Moviemakerin kaltaisilla ilmaistyökaluilla saada täysin tyydyttävää jälkeä. Näistä työkaluista on myöskin joka tapauksessa hyvä aloittaa opetteleminen. Lyhyissä projekteissa myöskään laskentatehoa ei tarvita hurjan paljon. Jos taas tuotat esimerkiksi 15 minuutin minidokkareita, joissa materiaalia leikataan useasta eri lähteestä ja käytetään paljon tehosteita, on fiksumpaa siirtyä esim Final Cut Pro:hon tai muuhun edistyneempään ohjelmistoon, ja käyttää tehokasta tietokonetta.

Lopuksi…

Toivottavasti näistä kalustovinkeistä ja näkökulmista on apua videoharrastuksen tai yrityksesi/yhteisösi/kerhosi/tutkimusryhmäsi videosisällöntuotannon aloittamisessa. Tulen tekemään myös vastaisuudessa erillisiä tekstejä jotka käsittelevät videotuotannon käytännön tekemistä. Mikäli sinulla heräilee kysymyksiä aiheen tiimoilta, niin minulta voi kysyä lisää esimerkiksi sähköpostilla tai kommentoimalla tämän tekstin kommenttikenttään.

Uutta vuotta toivottaen,

Olli

Posted in Oppaat, Videotuotanto and tagged , .

Olli Pirttila

#markkinointi #videotuotanto #valokuvaus #design #luovuus

3 Comments

  1. Hei! Haluaisin aloittaa videokuvaamisen, mutta olen ihan tietämätön näistä asioista. Haluaisin siis kuvata esimerkiksi ns. Maisemavideokuvaa, matkavideoita, ja semmoista vlogi-tyylistä jotain 10 minuutin videoita YouTubeen. Minulla on järkkäri jolla tykkään ottaa kuvia, ja onhan siinä se videotoiminta mutta se vaikuttaa vähän hankalalta ja tönköltä tavalta ottaa videoita. Olen katsellut Canon legria mini X videokameraa, mutta kun en ole mikään ammattilainen niin ei ne tekniset tiedot oikeen kerro mulle mitään… 🙁 Osaisitko sanoa, että olisko se hyvä kamera? Ja tekstissäsi puhuit jotain mikrofonista ja jalustasta niin ovatko ne tarpeelliset tuohon kameraan? Videokamera ei siis tosiaankaan tulisi mihinkään ammattikäyttöön, mutta haluaisin kuitenkin suht laadukkaita videoita.

    • Moikka Anna!
      Tuo Canon LEGRIA mini X vaikuttaa kyllä oikein passelilta kameralta varsinkin videoblogaukseen, kun siinä saa näytön suunnattua itseensä kohti ja kaikki tarvittava on helppokäyttöisesti samassa paketissa. Katselin että siinä on myös sisäänrakennettuna laadukas stereomikrofoni, joka ajaa saman asia kuin esim tässä mainittu ZOOM H1. Käytännössä tuolla sisäärakennetullakin varmasti pärjäät alkuun aivan hyvin, varsinkin jos kamera (ja sisäänrakennettu mikki) on hyvin lähellä itseäsi, kun kuvaat. Tuossa Canonissa on myös ulkoinen mikrofonitulo, johon voit myöhemmin ostaa vaikka nappimikin, kun osaaminen karttuu ja/tai tilanne sen vaatii. Uskon kuitenkin, että pääset alkuun aivan hyvin pelkästään tuolla Canonilla. Taitojen karttuessa voit sitten järkkärilläkin kuvata sellaista matskua, johon tuo Canoni ei sitten taivu. Kiitos blogin lukemisesta! Toivottavasti tästä oli apua 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *